Heikki Harjuvaara
Vuosina 2014-2017 lentelin PIK20E:llä Espanjassa Aerodromo de Alhama:sta Murcian ja osin Andalusian vuoristoissa.
Talvisin seudulla oli harvoin termiikkiä, mutta sitäkin useammin länsi- ja koillistuulten aiheuttamia rinnetuulia ja aaltovirtauksia. Aallot syntyivät yleensä iltapäivällä 2-3 aikoihin ja yltivät 4-8 km korkeuksiin.
Helmikuussa 2016 pääsin 4,5 km korkeudessa kiinni toiseen aaltoon, joka sitten veikin yli 9km. Nämä kaksi kuvaa ovat siltä korkeudelta.
Aalto veti vielä hyvin, mutta poistuin siinä vaiheessa sukeltajantautiriskin vuoksi. Riski on voimakkaasti ikäriippuvainen ja olin jo ylittänyt 40 vuotiaan turvalliset aikarajat.
Tuulen nopeudet olivat kauttaaltaan kovia ja ylhäällä ylittivät usein PIK:n nomaalin lentonopeuden 100-110 km/h. Sääolosuhteet saattoivat siksi lennon aikana muuttua nopeasti. Ylhäällä koneen ympärille muodostui usein laaja pilvi, josta pääsi poistumaan vain mittareiden varassa. Alle saattoi muodostua useitakin pilvikerroksia ja paluureitin/reiän löytäminen ei aina ollut ihan helppoa. Kerrosten välillä saattoi ylhäällä sataa lunta ja alempana vettä.
Piti myös huolehtia, ettei ilta ja pimeys ehtineet yllättää kentän tasolla ennen laskua. Lentoihin liittyikin paljon erikoisia ja hienoja pilvinäkymiä, joita en ehtinyt tai voinut ikuistaa vanhalla kännykkäkamerallani.
Lennot Espanjassa loppuivat, kun naapuriin avattiin upouusi Corvero:n matkustajalentokenttä ja ilmatila sulkeutui purjelennolta. Kohtuullisen ajomatkan päässä kotoani ei ollut muita kelvollisia kenttiä, joten nyt lennellään vain kesäisin ja Suomessa.
